Yhteistyöllä Suomi maailman kärkeen julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisessä 

 

Virkkunen näkee, että valtiolla on nyt paremmat edellytykset vastata erilaisiin julkisen hallinnon ICT:n siiloutumisen ja erillään toimimisen haasteisiin. Samalla hän peräänkuuluttaa laajaa yhteistyötä.

 

- Hallitusohjelmaan on linjattu, että julkisen hallinnon yhteentoimivuus varmistetaan käyttämällä avoimia rajapintoja ja standardeja. Perusrekisterien hyödyntämistä halutaan viedä eteenpäin ja julkisten sähköisten palveluiden kehittäminen on linjattu annettavaksi yhden vahvan tahon johdettavaksi. Meillä on nyt mahdollisuudet koordinoida ja ohjata keskitetysti entistä enemmän kehittämistoimintaa ja saada näin merkittävää hyötyä kansalaisille.

 

- Valtion puolella kaikki julkiset ICT-toiminnot on koottu paremmin yhteen ja apuna on uusi tietohallintolaki, joka antaa entistä paremmat muskelit viedä asiaa eteenpäin. Tiedämme kuitenkin, että pelkästään valtiovarainministeriön toiminta ei riitä viemään Suomea vahvasti tietoyhteiskuntana eteenpäin, vaan siihen tarvitaan kaikkia valtion toimijoita, ministeriöitä, kuntia ja IT-toimittajia tekemään yhdessä töitä.

 

Henna Virkkusen mukaan myös pidemmän aikavälin kehitystarpeet on koottava yhteistyössä.

 

- Olemme käynnistäneet julkisen ICT-strategian laadintatyön kaudelle 2012–2016. Tärkeää on, että työhön toisivat näkemyksiään, kokemuksiaan ja oman tavoitetilansa eri hallinnonalat, virastot, kaupungit, kunnat ja tietotekniikka-alan yritykset. Tiedämme, että tietoyhteiskunta ei voi toteutua, ellei myös it-toimittajat vahvasti sitoudu rajapintojen, standardien ja tietojärjestelmien kehittämiseen.

 

- Tärkeää on myös, että me kuntien ja valtion julkiset hankkijat ryhdistäydymme, saamme hankintoihin uutta otetta ja pystymme valvomaan etujamme, jotta saamme yhteisiä standardeja, yhteentoimivia järjestelmiä sekä pystymme määrittelemään yhdessä yhteisiä tarpeita. Tämä edellyttää, että pystymme toimimaan avoimien tietojärjestelmien ja rajapintojen eteen yhteisesti.

 

Virkkunen uskoo, että kaikki, myös IT-talot, tulevat hyötymään merkittävästi yhteistyötä, sillä täällä onnistuneet projekti toimivat myös kansainvälisesti referensseinä IT-taloille.

 

Henna Virkkunen pitää erittäin tärkeänä tietohallinnon ja julkisen hallinnon ICT-strategian hyödyntämistä kuntauudistuksen tukena. ICT:n rooli tulee myös olemaan varsin keskeinen valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttamisessa.

 

- Jos ajattelemme, kuinka paljon maailma on muuttunut - asioita voidaan hoitaa puhelimella, sähköpostilla ja internetissä, - on yllättävää, kuinka vähän kuntarakenne on muuttunut, eivätkä välttämättä monet julkishallinnon palveluprosessit ole uudistuneet niin kuin ne olisivat voineet.

 

- ICT:n osalta onkin paljon mahdollisuuksia, koska pystymme poistamaan paljon turhia työvaiheita ja päällekkäisyyksiä, kun saamme järjestelmät toimimaan yhteen ja hyödynnettyä olemassa olevan tiedon. Tiedämme myös, että pelkästään infraan investoiminen ei tuo toiminnallista hyötyä ellei koko palvelu- ja toimintaprosessi uudistu. Tavoitteena onkin oltava, että pystymme tekemään järjestelmistä entistä käyttäjäystävällisempiä ja uudistamaan koko toimintaprosesseja.

 

Palveluprosessin uudistamisessa on Virkkusen mielestä tehtävä mahdollisimman asiakaslähtöisesti, jotta kansalainen saa helposti palvelut ja näkee itselleen olennaiset asiat. Tähän luovat mahdollisuuksia muun muassa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa, SADe-ohjelmassa, valmisteilla olevat palvelukokonaisuudet.

 

Kuntien ICT-menot ovat noin 830 miljardia vuodessa. Tästä lähes 90 prosenttia käytetään olemassa olevien, aika vanhentuneiden järjestelmien ylläpitoon ja vain 10-20 prosenttia uusien toimintamallien ja järjestelmien kehittämiseen. Samanaikaisesti kuntapuoli velkaantuu noin miljardin vuodessa.

 

- Kuntapuolelle hiljattain tehdyn kyselyssä nousi aika vahvasti esille puutteet johtamisessa. Välttämättä ei tunnisteta, miten ICT:n avulla voitaisiin uudistaa koko toiminta- ja palveluprosessia. Tiedämme, että ICT asiantuntijat eivät esimerkiksi ole monesti mukana johtoryhmätyöskentelyssä kuten yrityspuolella. Välttämättä ei osata suunnittelussa riittävän alkuvaiheessa huomioida, miten ICT:n mahdollisuuksia voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä.

 

- Onkin keskeistä, että ICT-johto nostettaisiin kunnan johtotyöhön ja suunnitteluun.

 

***