Tuottavuuden parantaminen koskee kaikkia kuntia

Yhden prosentin vähennys kuntatalouden menoissa tarkoittaa noin 300 miljoonan euron säästöjä. Yhden prosentin lisäys verotuloissa lisää tuloja vain 170 miljoonaa euroa. Kuntien taloutta ja toimintaedellytyksiä ei pelasteta lisärahalla. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää kuntien toiminnan tehostamista.

Kunnilla on Suomessa monesta muusta maasta poiketen keskeisempi rooli peruspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Kaksi kolmasosaa hyvinvointipalveluista on kuntien järjestämisvastuulla. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen vaatii kuntien menojen kasvun pitämistä hallinnassa tilanteessa, jolloin väestön ikääntyminen luo jatkuvia kasvupaineita erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa.

Kunnilla on useita keinoja menojen kasvun taittamiseen. Kunta- ja palvelurakennetta uudistamalla joko kuntaliitoksin tai muodostamalla yhteistoiminta-alueita voidaan luoda laajemmat hartiat. Kestävämpi pohja saavutetaan, kun järjestämisalueella on vähintään 20 000 asukasta.

Kuntaliitosten on oltava strategisia. Hyvinä esimerkkeinä käyvät Salo, Kouvola ja tuoreimpana suur-Oulu. Silloin on rakennettava yhdessä palveluiltaan uusi kunta, eikä vain tyytyä kuntarajojen poistoon. On myös erittäin tärkeää, että liitokset perustuvat kuntien omiin päätöksiin. Näin päättäjät ja viranhaltijat sitoutuvat uudistuksiin.

Lain mukaan kuntien tehtävänä on peruspalvelujen järjestäminen. Laki jättää kuntien valittavaksi tavan tuottaa palvelut. Kuntien olisikin haettava uusia luovia toimintamalleja, jotka parhaiten sopivat oman paikkakunnan tarpeisiin. Henkilöstöä olisi rohkaistava ja palkittava uusien toimintatapojen ja työn organisoinnin kehittämisestä.

Tietojärjestelmät tärkeitä, mutta vain välineitä
Menokasvun hillinnän ohella kunnissa on tarvetta myös tuottavuuden parantamiseen. Se koskee kaikkia kuntia niiden koosta riippumatta. Yli 100 000 asukkaan kunnassa palvelujen tuottaminen maksaa tällä hetkellä enemmän kuin 10 000–20 000 asukkaan kunnassa. 20 suurinta kaupunkia kattaa yli 50 prosenttia kuntien toimintamenoista, 100 pienintä vain seitsemän prosenttia. Siksi olemmekin käynnistäneet 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelman.

Merkittävä keino kuntien toiminnan tehostamiseksi on parhaillaan valmistelussa oleva hanke, jolla pyritään rakentamaan julkiselle sektorille yhteentoimivat tietojärjestelmät. Tässä kunnilla on oltava itsekuria kehittäessään omia tietojärjestelmiä. On tehtävä yhteistyötä muiden kuntien kanssa eikä toimittava yksin.

Myös eri sektorien välisiä raja-aitoja on kyettävä murtamaan. Esimerkiksi Kelan, poliisin ja kunnan sekä muiden viranomaisten asiakaspalveluja voidaan organisoida yhteispalveluina.

Tavoitteen tulee olla riittävän vaikuttava, jolloin kaikki sähköistettävissä olevat palvelut sähköistetään. Palveluja ei voi tarjota vain internetissä, vaan tarvitaan myös fyysisten asiointi- ja puhelinpalvelujen kehittämistä, jotta palvelut olisivat jokaisen saatavilla.

Välillä on käyty kipakkaakin keskustelua siitä, pitäisikö kuntien tuottaa kaikki palvelut itse vai voidaanko joitain palveluja hankkia ostopalveluina.

Asia ei ole mustavalkoinen. On tilanteita, joissa kunta on paras palveluntuottaja, kun taas toisinaan palvelut kannattaa ostaa. Vastuu palvelujen järjestämisestä on joka tapauksessa kunnilla.

Ihmisten kokoisia kuntia − ihmisille
Ihmisen vastuulla omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan on varsin suora yhteys siihen, kuinka kykenemme turvaamaan kansalaisten peruspalvelut tulevaisuudessa. Mielestäni tätä vastuuta pitäisi lisätä. Kyse ei ole palvelumaksujen rajusta nostosta tai ihmisten jättämisestä oman onnensa nojaan. Järjestelmää on kehitettävä siten, että se tukee ja vahvistaa ihmisen omaa elämänhallintaa ja selviytymistä.

Elämänhallinnassa on kyse ennen kaikkea asenteesta. Sen oppiminen lähtee kodeista. Kuntien sosiaali- ja terveyssektori sekä sivistystoimi voivat tukea yksilön selviytymiskykyä esimerkiksi harrastustoiminnassa tai tukemalla vanhusten kotona selviytymistä.

Loppujen lopuksi kuntien toiminnassa ei ole kyse vain tekniikasta, vaan ihmisistä ja heidän toiminnastaan. Hyvin usein menestyminen kunnissa kulminoituu johtamisosaamiseen. Sillä on vaikutuksia myös henkilöstölle, jolle tärkeintä on työn mielekkyys ja motivaatio.

Kuntia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Oleellista on, että kunnat ovat ihmisen kokoisia, ja että kunnan toiminnot ja palvelut on hyvin toteutettu.

Tapani Tölli
hallinto- ja kuntaministeri