Irti siiloista 
Kuntasektorilla on edessään erittäin suuret haasteet. Muun muassa väestön ikääntyessä
hoivantarve kasvaa. Kansantalouden kasvun väheneminen vaikeuttaa palvelujen rahoittamista. Verotulojen kasvu hidastuu. Ellei kehityssuuntaan tule muutoksia, tämä voi johtaa rajuihin kunnallisverotuksen muutoksiin ja kiristymiseen: kasvavaa verotaakkaa pieni- ja keskituloisille
sekä alueellisten eriarvoisuuksien ja erojen lisääntymistä.
Kuntasektorin tuottavuutta on lisättävä sekä rakenne-, toimintatapa- että tehtävämuutosten avulla. Tietotekniikka näyttelee tässä olennaista osaa. Älykkäät rakenteet, kuten tietorekistereiden
yhteiskäyttö, mahdollistavat palvelujen tekemisen turhiksi, palvelutarjousten tekemisen kuntalaisille sekä aivan uusien palvelujen kehittämisen. Hyvänä esimerkkinä ensimmäisestä on virkatodistuksista luopuminen, veroehdotus edustaa palvelutarjouksia ja etäluettavat digitaaliset röntgenkuvat uusia palveluprosesseja. Kustannussäästöjen lisäksi viime mainitut nopeuttavat palvelujen saatavuutta ja laatua sekä parantavat potilasturvallisuutta.
Kuntarakenteen muutos edellyttää julkisten palvelujärjestelmien uudistamista ja parantamista, jolloin avainasemaan nousevat kuntien ja valtion tietojärjestelmien yhteentoimivuus. Tämä ei ratkea siiloista putkeen katsomalla, vaan tarvitaan laajempaa otetta. Tarvitaan selkeä päätös siitä, miten aidosti sektorirajat ylittävien julkisten palvelujen yhteentoimivuus toteutetaan.
Kansalaisasiakkuus kunniaan
Kun kehitetään tuottavuutta, olisi aina hyvä kysyä kenen tuottavuutta lisätään. Osa-optiomoinnin sijasta olisi katsottava kokonaistuottavuuden nousua. Olennaista tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen, ylipäätään julkisten palvelujen kehittämisessä on, että palveluja tehdään kansalaisille siten, että he saavat kehitystyöstä lisäarvoa vaikkapa parempina palveluina. Esimerkiksi Kela on onnistunut ryhmittelemään palvelunsa kokonaisuuksiksi asiakkaan elinkaaren mukaan varsin hyvin. Tämä kansalaisasiakkuusnäkökulma, jossa ratkaistaan reaalielämän ongelmia, olisi huomioitava nykyistä useammin.
Jos asiakaslähtöisyys ei ohjaa palvelujen kehitystä, niin silloin tuijotetaan usein mekaanisiin tuottavuusmittareihin lähinnä suoritemäärän perusteella. Tällöin helposti harvennetaan palveluverkostoa, jolloin palvelut etääntyvät kansalaisista. Mekaanisin mittarein mitattu hallinnonalan tuottavuus on saattanut nousta, mutta kokonaistuottavuus laskea.
Arjen ihmiset mukaan kehittämään
Mitä sitten pitäisi tehdä eri tavalla? Olemme tervehtineet Kuntaliitossa tyydytyksellä konserniohjauksen vahvistumista valtionhallinnossa. Valtiolla on oltava selkeä näkemys siitä, mihin mennään. Pitää kyetä priorisoimaan olennaiset ohjelmat ja järjestelmät, joiden päälle palvelut rakennetaan. Jotta saadaan hyviä tuloksia, on kehittämishankkeista luotava jatkossa entistä laajempia ja vaikuttavampia kokonaisuuksia. Tässä KuntaIT:llä ja JUHTAlla on erittäin tärkeä rooli.
Julkisen tietoyhteiskunnan ohjaustapaan on myös kiinnitettävä huomiota. Lakien ja pakkojen perään huutaminen ei toimi. Niihin on syytä turvautua vain poikkeustapauksissa, kuten kansallisen terveysarkiston, Kanta-hankkeen kaltaisessa laaja-alaisessa uudistuksessa. Senkään yhteydessä laki ei auttanut hanketta pysymään aikataulussa, kun johtaminen ja resursointi eivät ole toimineet. Hyvin laaditut kehittämishankkeet ja suositukset, jotka luovat lisäarvoa sekä kuntalaisille että kunnille, myyvät kyllä hyvin itse itseään.
Kuntasektorilla on kehitettävä erityisesti tietohallinnon strategista johtamista ylimmässä johdossa ja luottamushenkilöstössä. Raportoinnin ja seurannan on tuettava kehitystä. Myös tietohallinnon kehityshankkeita on opittava seuraamaan.
Kuntien tietohallinnon kehittämistyössä KuntaIT:llä on tärkeä rooli. Se voi ennen kaikkea auttaa konkretisoimaan tietohallinnon strategista johtamista, ja luoda sellaisia kokonaisuuksia, joita on helppo ymmärtää.
On hienoa, että KuntaIT:ssä kehityshankkeita ideoitiin kuntien edustajista koostuvassa verkostossa. Tietojärjestelmien kehittämistyöstä ei tulekaan mitään, elleivät mukana ole alan toimijat – arjessa toimivat ihmiset.
Suunta on oikea. Nyt tarvitaan entistä laajempaa, johdonmukaisempaa otetta!
Timo Kietäväinen
varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto