Tähän asti kunnat ovat Vallin mukaan toimineet tietohallintoasioissa pitkälti samoin kuin poliittisessa päätöksenteossa: itsehallinto-oikeuden pohjalta tehdään itsenäisiä päätöksiä ilman, että seurataan, mitä muut tekevät. Olemassa oleva yhteistyö on myös tällä hetkellä keskittynyt pääasiassa alueelliselle tasolle.

-  Alueelliset ratkaisut ovat hyviä, mutta ne eivät ratkaise asioita kansalaisen kannalta. Kansalaisten liikkuminen ympäri Suomea ja Eurooppaa edellyttää yhteistyötä valtakunnallisesti ja osin jopa Euroopan laajuisesti yhteentoimivia ratkaisuja.

Esimerkiksi hyvästä yhteistyöstä Valli nostaa esille KuntaIT:n puitteissa kehitetyt uudet palvelut kuten Kuntarekryn, Kohti kumppanuutta ja SADe-ohjelman. Hän kiittää näissä ennen kaikkea kuntien substanssiosaajia, jotka ovat lähteneet yhdessä kehittämään uusia palveluita. Samalla hän toivoo, että varsinkin keskisuuret kunnat ja kuntayhtymät tekisivät aiempaa enemmän konkreettista valtakunnallista yhteistyötä.

Kunta-valtio-yhteistyössä oleellista kuntien monimuotoisuus

Kuntien lukumäärä ja suuret erot kuntien välillä aiheuttavat Vallin mukaan haasteita kunta-valtio-yhteistyölle, sillä kuntasektorin tilanteesta ei voi puhua käyttämällä keskivertoja.

-    Itsenäisiä päätöksentekoyksiköitä on vielä lähes 340 samalla kun kuntakenttä on erittäin heterogeeninen. On oikeasti isoja kuntia, sijainnilla siunattuja, kooltaan pieniä tai olosuhteilla rasitettuja kuntia. Vaikka kaikkien haasteet voidaan laittaa saman toimialanimikkeen alle, ne eroavat käytännössä.

-   Jotta erot voitaisiin ottaa huomioon, kuhunkin kuntaryhmään pitäisi fokusoida erikseen. Tämä taas tarkoittaisi julkisen hallinnon pirstaloitumista, mistä juuri yritetään päästä eroon. Tarpeet ilmenevät kunnissa eri aikaan, jolloin osa julkisen sektorin tietohallinnon aloitteista ei juuri ko. hetkellä kosketa kaikkia toimijoita, jolloin yhteistyö ei aina kiinnosta. 

JulkICT keskittyy kaikille yhteisiin asioihin
Timo Valli näkee ratkaisuksi keskittymisen muutamaan, kaikille yhteiseen asiaan.

-    JulkICT-toiminnon yhtenä tavoitteena onkin valtio-konsernin tietohallinnon johtamisen lisäksi pohtia yhdessä julkisen sektorin toimijoiden kanssa, mitkä ovat ne asiat, mitä kaikki toimijat tarvitsevat, ja mistä on hyötyä niin kansalaisille, kunnille kuin valtiollekin. Tehtäviimme kuuluu myös ohjaus-, rahoitus-, järjestelmä- ja tuotantomallien miettiminen näille ratkaisuille.

Valli nostaa esimerkeiksi mahdollisista yhteisistä asioista kansalaisten tunnistamisen ja maksamisen, valtion ja kuntien henkilöstön tunnistamisen sekä viranomaisten ja kansalaisten välisen viestinnän eli kansalaisten asiointitilin.

Tuloksia fokusoiduilla tavoitteilla, yhteistyöllä ja yhteisillä toimijoilla
JulkICT-toiminnon työkenttä on laaja ja kumppaneita on paljon. Siksi Timo Valli uskoo, että laaja yhteistyöpohja ja hyvä fokusointi ovat edellytys konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi. 

-    Tavoitteiden on oltava riittävän konkreettisia, niitä on oltava tarpeeksi vähän ja mukana on oltava riittävän paljon kumppaneita kuten esimerkiksi hyvin onnistunut Kuntarekry-hanke osoittaa. Sen tavoite oli tarpeeksi konkreettinen ja rajattu, ja tekemiseen osallistui useita eri tahoja. 

Tulokset edellyttävät yhteistyön lisäksi myös yhteistä toimijaa, joka huolehtii ratkaisusta koko elinkaaren ajan, myös ylläpidon ja jatkokehittämisen. Vallin mukaan selvitettävä kysymys tuleekin olemaan se, tarvitaanko julkiselle sektorille, valtiolle ja kunnille, yksi vai useampia yhteisiä toimijoita. 

Kuntien osaaminen avainasemassa keskeisten kohdealuearkkitehtuurien valmistelussa
JulkICT-toiminnossa on jo aloitettu valmistautuminen syyskuun alussa voimaan tulevan tietohallintolain tuomiin uusiin velvoitteisiin. Lain toimeenpanossa Valli näkee kuntien roolin erittäin tärkeänä. Hänestä olisi kuitenkin hyvä aloittaa ja edetä valtion ja julkisten hallinnonalojen kohdealueiden määrittelystä paikallistasolle päin.

-    Kuntien ei kannata aloittaa omien kokonaisarkkitehtuurien tekemistä tai konsulttien palkkaamista ennen kuin yhteiset kohdealueiden viitearkkitehtuurit, kuten hyvinvointi ja terveys, ovat olemassa. Näin vältetään turhaa työtä ja varmistetaan ratkaisujen yhteentoimivuus. 

Omiin viitearkkitehtuureihin panostamisen sijaan Valli kehottaa kuntia nyt tulemaan mukaan yhteiseen kohdealueiden arkkitehtuurien valmisteluun. 

-    Kunnat ovat avainasemassa valmistelussa, sillä heillä on paikallistason substanssiosaaminen. Asiakaspalvelukeskuskonseptikaan (ASPA) ei olisi menestystarina, ellei kehitystyötä olisi tehty kaupungeissa, missä tunnetaan käytännön toiminta. 

Tulkaa mukaan JulkICT-strategian pohdintaan
KuntaIT:ssä ja ValtIT:ssä on tehty tähän mennessä Timo Vallin mielestä hyvää työtä. Uudella julkisen hallinnon ICT-strategialla tullaan vauhdittamaan tietotekniikan hyödyntämistä ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden toteuttamista. Valli kannustaakin kuntasektorin toimijoita lähtemään aktiivisesti mukaan syyskuussa alkavaan yhteisen vision ja strategian pohtimiseen. 

-    Lopputulemaa ei tiedetä vielä tarkasti, mutta maali asetetaan vuosille 2015 - 2016. Kannattaakin lähteä mukaan ennakkoluulottomasti, sillä nykyisessä globaalin talouden epävarmuudessa on hyvä edetä käsi kädessä. Silloin ainakin mennään kaikki samaan suuntaan.

***

Yhteentoimivuus lisää työn mielekkyyttä

Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisääminen on tärkeää niin työ mielekkyyden, palvelujen laadun kuin toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamisessa, korostaa Timo Valli. 

-    Julkishallinnon työntekijöillä on tulevaisuudessakin riittävästi tekemistä ilman, että he joutuvat vielä painimaan yhteentoimivuusongelmien kanssa. Kun järjestelmät ovat yhteentoimivia, tiedot siirtyvät oikein eri organisaatioiden välillä ja työ muuttuu mielekkäämmäksi.

Samalla Valli muistuttaa, että ICT ei sinänsä ole itseisarvo kehittämisessä. Sen on tuotava lisäarvoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. 

Lue lisää Vallin ajatuksia tietohallinnon johtamiseen liittyvistä aiheista hänen blogistaan.