Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriluonnokselle hyvää palautetta Kurttu-seminaarissa

 

Julkishallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri nähtiin tarpeellisena. Se auttaa muun muassa valtion ja kuntien yhteistoiminnan kehittämisessä. Ehdotettu kohdealuejako koettiin jossain määrin valtiolähtöiseksi ja vanhanaikaiseksi. Kysymyksiä herätti muun muassa, miten hyvin jako istuu yhteiskunnan palvelujakoon ja kuntien palvelulähtöiseen elinkaariajatteluun, jossa esimerkiksi hyvinvointipalvelut voivat sisältää palveluita sekä hyvinvointi- ja terveystoimesta että opetus- ja kulttuuritoimesta. Jaottelua oikeusturvaan ja demokratiaan sekä varautumista pidettiin osin horisontaalisina, eikä erillisenä kokonaisuutena.

 

Arkkitehtuurityön aloittaminen suurista kohdealueista, kuten opetus- ja terveys, ympäristö- ja yhteiskuntarakenne tai työ- ja elinkeino pidettiin tärkeänä, samoin kunnan ja kohdealueiden arkkitehtuurityön tekemistä käsi kädessä. Kunta-valtioajattelun samoin kuin olemassa olevat organisaatioiden ja niissä olevien siilojen pelättiin rajoittavan kehittämistä. Viestinnän ja osaamisen kehittämisen merkittävästä roolista oltiin samaa mieltä.

 

Ehdotuksia kuntasektorin viitearkkitehtuureiksi pidettiin tarpeellisina ja hyvinä. Tosin näkökulmaa pidettiin kunnan enemmän sisäisenä kuin palvelulähtöisenä. Prosesseista pitäisi lähteä liikkeelle tarvelähtöisesti – siitä mitä pitäisi olla. Kunnan kokonaisarkkitehtuurin nähtiin tukevan kaikkia luonnoksessa määriteltyjä tavoitteita.

 

Kokonaisuuden hahmottamista ja täsmällisten kommenttien antamista pidettiin osin haasteellisena, sillä aihe-alue koettiin laajaksi, ja olemassa oleva materiaalin määrä runsaaksi. Osasta asioita, kuten kuvausten sisällöstä ja kohdealueiden tehtävistä toivottiin konkretisointia eli mitä niillä tarkoitetaan. Ehdotettujen viitearkkitehtuurien tavoitteiden, roolien, sisältöjen ja rajausten osalta kaivattiin täsmennystä. Esimerkiksi, mitä mielletään kunnan ydintoiminnaksi, tai mitä johtamisjärjestelmällä tarkoitetaan, ja kuinka se liittyy asianhallintaan.

 

Käsitteiden yhtenäistäminen nähtiin tärkeänä, niiden pitäisi olla samat koko julkishallinnossa. Käytettyihin termeihin toivottiin lisää selkeyttä.

 

Pohdintaa herättivät muun muassa se, mistä saadaan riittävästi rahaa ja osaajia kokonaisarkkitehtuurin tekemiseksi sekä, kuinka kunnan johto ja toiminnan kehittäjät saadaan mukaan. Muun muassa tavoitetilojen määrittelyjä ja hallintamallin organisoimista pidettiin kunnissa isoina harjoituksina. 

 

Mietintää aiheuttivat myös, kuinka olemassa olevat hallintamallit ja toimintaprosessit, ulkoistetut ja yhtiöitetyt palvelut sekä muut kunnan ulkopuoliset toimijat liitetään kuntasektorin ja kunnan arkkitehtuuriin.

 

Työryhmät korostivat kuntien ja toimialojen erilaisuuden muistamista. Esimerkiksi toimialojen tiukkojen säännösten ja seudullisten organisaatioiden vaikutusta käyttövaltuushallinnan geneeriseen malliin pohdittiin.

 

Ehdotetut tukimuodot saivat erittäin paljon kannatusta. Lisäksi tukea kaivattiin johdon sitouttamiseen sekä seurantaan ja auditointiin esimerkiksi vuosikellon mukaan.

 

Tukimuodoiksi ehdotettiin muun muassa vertaistukea, konkreettisia esimerkkejä muista kunnista ja epäonnistuneista hankkeista, tietoiskuja, tietopaketteja päätöksenteon tueksi, tietopaketteja hyödynnettävistä elementeistä, esimerkkejä muun muassa kokonaisarkkitehtuuritason tunnistamiseen, esimerkkipohjia ja ohjeistuksia kuvausten teosta.

 

Yhteentoimivuusportaali ja sen nopea käyttöönotto koettiin erittäin tärkeäksi.

 

Esille nousi myös ulkopuolisen vetoavun rooli siiloutumisen estäjänä. Toisaalta muistutettiin, että kunnan on huolehdittava oman kokonaisarkkitehtuuriosaamisen laajentamisesta ja varmistamisesta.

 

 

Tutustu yhteentoimivuusportaaliin.