Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriluonnos yhteisen pohdinnan kohteena
KuntaIT:n ja kuntien arkkitehtuuriryhmän kesäkuussa järjestämässä Kurttu-kesäseminaarissa esiteltiin lausuntokierroksella olevaa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria, yhteentoimivuutta ja tulossa olevaa tietohallintolakia sekä niiden vaikutuksia kunnan omaan arkkitehtuuriin. Työryhmät pohtivat julkisen hallinnon yhteistä arkkitehtuuria ja sen tavoitteita, sekä mihin suuntaan työtä tulisi suunnata. Kokonaisuudessaan kokonaisarkkitehtuuriluonnosta pidettiin hyvänä, toki myös kehityskohteita löydettiin. Tutustu työryhmien yhteenvetoon.
Erityisasiantuntija Tommi Karttaavi Kuntaliitosta alusti yhteentoimivuudesta. Hän nosti esille erilaisista yhteentoimivuuden määritelmistä EIF:n, eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuuden perusperiaatteet. Yhteentoimivuuden kannalta Karttaavi piti tärkeimpinä avoimuutta, uudelleen käytettävyyttä, teknologianeutraaliutta ja sovitettavuutta sekä tehokkuutta ja tuloksellisuutta standardeja unohtamatta.
Kuntien kokonaisarkkitehtuurilla varmistetaan tehokas palveluiden kehittäminen
Kertoessaan kuntien kokonaisarkkitehtuurien kehittämisestä Mika Karjalainen Silver Planet Oy:stä muistutti, että kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan ja palveluiden kehittämismalli, jolla varmistetaan sekä toiminnan kehittäminen että toimintaa tukevien välineiden palvelevuus siten että tuotantokoneisto voi vastata toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin.
- Kehittäminen on aloitettava kunnan tehtävistä, miksi jotain tehdään. Vasta sen jälkeen on arvioitava toiminnan kannalta, mitä tarvitaan, ja miten se hoidetaan. Kunnat eivät voi käpertyä sisäänpäin vaan niiden on myös seurattava, mitä tapahtuu niin kuntasektorin, kohdealueiden kuin mahdollisessa seutukunnan kokonaisarkkitehtuureissa.
- Johto on myös saatava mukaan, sillä sen, ei tietohallinnon, roolina on miettiä strategiset tavoitteet eli miksi kunta tai sen joku hallintokunta on olemassa. Tietohallinnon roolina on tulkita toiminnan tarpeet ja muuttaa ne välineiden kielelle, jotka palvelutuottaja sitten toteuttaa.
Laatukulttuurin puute haasteena
Kokonaisarkkitehtuuritoiminnan kompastuskivenä Karjalainen pitää usein laatukulttuurin puutetta.
- Jos ei ole olemassa pelisääntöjä tai niitä ei tarvitse noudattaa, onnistuminen on lottoarvontaa. Usein toiminta jää myös pelkäksi tietohallintoarkkitehtuuriksi. Liika kunnianhimo suhteessa resursseihin tuo myös pettymyksiä. Pitää ymmärtää, että kokonaisarkkitehtuuri ei ole vain projekti, vaan osa normaalia toimintaa.
Tehokas toiminta edellyttää, että kokonaisarkkitehtuuri on kiinnitetty kunnan elinkaariprosesseihin.
- Kun tulee projekti-idea ”tarvittaisiin pikkujoulutilaisuuteen oma ajanvarausjärjestelmä”, pitäisi ensin kysyä onko meillä jo ajanvarausjärjestelmä? Tarvitaanko aikaisempien lisäksi vielä varmasti kahdeksas vastaava?
Karjalaisen vinkit arkkitehtuurihallinnan laadun varmistamiseksi
- Tee linjauksia, joita tulee noudattaa. Hanki johdolta sitova mandaatti.
- Tee selkeitä ja yksiselitteisiä arkkitehtuurilinjauksia, muuten niitä ei voida noudattaa.
- Viesti linjaukset selkeästi. Todenna, että viesti meni perille.
- Määritä kuka saa tehdä injauksia, näin vältät ristiriitaiset viestit.
- Valvo linjausten noudattamista. Sanktioi sääntöjen rikkomisesta.
Kuntasektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuuri toimii välittäjänä
Kuntasektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuurityön tavoitteena on kattaa kunnan palveluiden toteuttamisessa tarvittavia tukipalveluita koskevat yhteiset tavoitetilat ja suositukset.
Kuntasektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuuri onnistuessaan toimii valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen, Tommi Oikarisen mukaan mekanismina julkisen hallinnon yhteisten linjausten ja kunnan omien vaatimusten välillä. Se välittää tietoa kuntien tarpeista ja vaatimuksista muulle koko julkisen hallinnon ja sen kohdealueiden yhteiselle arkkitehtuurille sekä luo yhteisiä periaatteita ja linjauksia joita niiden työssä tulisi ottaa huomioon. Kurttu-ryhmässä esille tulleiden tarpeiden pohjalta kuntasektorille ehdotettujen viitearkkitehtuurien suunnittelusta olisi hänen mielestä nopeasti hyötyä.
- Kunnat saisivat näistä palveluympäristönsä toteuttamiseen valmiita yhdessä mietittyjä luotettavia elementtejä, joiden avulla vältettäisiin turhaa työtä. Esimerkiksi kuntatilastoinnin uusimisessa pitäisi huomioida kuntien johtamisjärjestelmien tarpeet ja päinvastoin. Tämä edellyttäisi selkeää linkkiä julkisen hallinnon yhteisen tilastoinnin viitearkkitehtuurin ja kunnan johtamisjärjestelmän arkkitehtuurien välillä.
Kohdealuearkkitehtuurit korostavat toiminnallisuutta
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin luonnoksessa on kahdeksan kohdealuearkkitehtuuria, kuten hyvinvointi ja terveys sekä työ- ja elinkeino. Kohdealueiden taustalla on Oikarisen mukaan halu korostaa yhteisen arkkitehtuurin kehittämistä toiminnan näkökulmasta. Jotta kohdealueiden arkkitehtuurien suunnittelussa vältetään ristiriitaisuudet, tarvitaan sujuvaa viestintää ja sovittuja käytäntöjä eri tahojen kesken. Arkkitehtuurin hallintamallin tarkoituksena on toimia välineenä näiden vaatimusten toteuttamisessa.
- Suunnitellut yhteiset kohdealuekohtaiset linjaukset on pystyttävä jäsentämään ja kiinnittämään muihin kokonaisuuksiin. Osapuolille, joihin linjaukset vaikuttavat, on annettava mahdollisuus lausunnonantoon. Velvoittavat ja ohjaavat linjaukset sekä hyvät käytännöt ja esimerkit on myös pystyttävä viestimään mahdollisimman tehokkaasti. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi tarvitaan lisäksi yhteiset toimintasäännöt, joita noudatetaan.
- Julkisen hallinnon arkkitehtuurirakennelman onnistumisen tavoitteen mukaisena vaatii, että kussakin julkisen hallinnon organisaatiossa on oltava nimetty yksiselitteinen vastuutaho, jonka kautta arkkitehtuuriin liittyvät asiat viestitään. Näin voidaan varmistaa, että muutoksista viestitään läpi koko ketjun ja että yhteiset linjaukset on mahdollista ottaa huomioon organisaatioiden omassa kokonaisarkkitehtuurissa.
Oikarinen kertoi, että viestintää tulee helpottamaan syksyllä julkaistava kaikille julkisen hallinnon toimijoille tarkoitettu yhteinen kokonaisarkkitehtuurin tietopankki
yhteentoimivuus.fi.
Tavoitteena tukea palveluiden kehittämistä käyttäjien tarpeista
Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo esitteli julkisen hallinnon yhteistä kokonaisarkkitehtuuria. Hän korosti toimintalähtöisyyttä kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä.
- Kehittämisessä tulee lähteä liikkeelle organisaation strategisista tavoitteista ja kansalaisille tarjottavien palvelujen parantamisesta, ei teknologian näkökulmasta. Kokonaisarkkitehtuurissa on kyse ajattelutavasta, joka tuo uuden välineen strategiatyöhön ja toiminnan sekä talouden suunnitteluun. Kun hahmotetaan kokonaisuus ja ymmärretään eri osien yhteydet, pystytään tekemään parempia suunnitelmia ja päätöksiä.
Tietohallintolaki tulee voimaan 1.9.2011. Uusitalo muistutti, että vaikka laki on tietohallintopainotteinen, sen lähtökohta on toiminnallinen ja huomioi jopa erikseen yhteisen kokonaisarkkitehtuurin edellyttämät yhteentoimivuuden kuvaukset. Laki ei myöskään rajaa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityötä, asettaa vain tiettyjä velvoitteita.
Tommi Oikarinen painotti, että julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitteena on edistää julkisen hallinnon palveluiden kehittämistä käyttäjien tarpeista käsin. Ehdotetut arkkitehtuurilinjaukset ja tavoitetilankuvaukset ovat hänen mukaansa jäsennyksiä siitä, mitä pitäisi saada aikaan. Niiden varsinainen työstäminen alkaa kehittämisprojekteissa lausunnolla olevaan materiaaliin saadun palautteen pohjalta syys-lokakuussa. Oikarinen myös peräänkuulutti yhteisiä tietomäärityksiä. Esimerkiksi asiakkaaseen, asiakkuuteen ja palveluihin liittyvät käsitteet ja niiden väliset suhteet pitäisi pystyä määrittelemään yhtenäisesti koko julkiselle hallinnolle, ettei jokaisen palveluita kehittävän tahon tarvitse niitä itse tehdä.
Helsingin Messukeskuksessa 9.6. järjestettyyn Kurttu-kesäseminaariin julkisen hallinnon ja kuntien arkkitehtuurien kehittämisestä osallistui paikanpäällä lähes nelisenkymmentä ja livelinkin välityksellä lähes kuusikymmentä arkkitehtuuriasiantuntijaa. Seminaarin esitykset ja videoinnit ovat nähtävissä täältä.
***
Seminaarissa esiteltyjä ja mainittuja lausunto- ja palautepyyntöjä. Tutustu niihin ja kommentoi!
- Kokonaisarkkitehtuuriluonnokset ovat lausunnolla 26.8. asti. Tutustu lausuntopyyntöön ja luonnoksiin.
- Julkisen hallinnon standardisalkku -suositusluonnos (sisältää kokoelman standardeja tai muita vastaavia eritelmiä, joita suositellaan käytettäväksi julkisen hallinnon tietohallinnossa) on palautekierroksella 31.8. asti. Tutustu suositusluonnokseen ja anna palautetta.
- Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) -työryhmän lopputulokset ovat lausunnolla 30.9.2011 asti. Tutustu lausuntopyyntöön ja luonnoksiin.