Kokonaisarkkitehtuuri tukee toiminnan kehittämistä Tampereella

– Tampereen kaupungin kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen seuraava vaihe on hyödyntää arkkitehtuurimenetelmää laajamittaisesti osana koko kaupungin toiminnan kehittämistä. Samanaikaisesti arkkitehtuurin hallintaa muutetaan ja terävöitetään, toteaa tietohallintosuunnittelija Matti Tuomiranta Tampereen kaupungilta.

Hän korostaa, että kaupungin pitäisi päästä eroon perinteisistä IT-projekteista ja siirtyä selkeämmin kohti toiminnan kehittämistä. Tulevaisuudessa tarpeet järjestelmien hankinnalle tai kehittämiselle tulisi saada toiminnan kehittämisestä. Järjestelmät eivät saisi määritellä toimintaa, vaan päinvastoin arkkitehtuurin suunnittelun pitää olla yhä enemmän toimintalähtöistä.

Hyödyt selkeästi tunnistettavissa
Merkittävimpinä hyötyinä Tampereella on koettu kolme asiaa: parempi tietoisuus tieto- ja viestintätekniikka-ympäristöstä (TVT-ympäristöstä), päällekkäisten järjestelmien tunnistaminen ja hankittujen järjestelmien laajempi hyödyntäminen.

– Mielestäni arkkitehtuurimenetelmä antaa hyvän työkalun toimintalähtöiselle kehittämiselle. Toiminnan kehittäminen selkein arkkitehtonisin rajauksin, linjauksin ja reunaehdoin vie kaupungin kokonaisarkkitehtuuria kohti määriteltyä tavoitetilaa, Tuomiranta toteaa.

Tilaaja-tuottaja–malli vauhdittaa
– Varsinainen kipinä kokonaisarkkitehtuurin kehitystyöhön taisi tulla viimeistään KuntaIT-projektin myötä, mutta kokonaisarkkitehtuurin tarve oli kyllä tunnistettu jo aikaisemmin, Tuomiranta kertoo.

Haasteena oli esimerkiksi tietojärjestelmien suuri määrä − yli 300 − sekä hyvin sektoroitunut järjestelmien kehittäminen. Lisäksi tilaaja-tuottaja-malli vaati entistä kokonaisvaltaisempaa käsitystä kaupungin TVT-ympäristöstä. Enää eivät riittäneet pelkät kaupungin sisäiset integraatiot, vaan järjestelmien toimivuutta ja tietojen liikkumista tuli ajatella myös ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Tavoitteet auttoivat työtä
Kokonaisarkkitehtuurille asetettiin alussa viisi selkeää tavoitetta. Niiden mukaan kokonaisarkkitehtuuri
1. tukee parhaalla mahdollisella tavalla kaupungin perustoimintoja
2. on avoin sekä teknisesti, sopimusteknisesti että toiminnallisesti
3. tukee suunnitelmallista ja pitkäjänteistä konsernitason TVT-kehitystyötä huomioiden eri toimijoiden erityistarpeet
4. on kustannustehokas, ajanmukainen ja riittävän joustava mukautumaan toimintaympäristön muutoksiin
5. mahdollistaa monitoimittajamallin edellyttämän verkostomaisen toimintatavan ja organisaatiorajat ylittävät prosessit.

Prosessi alkoi siten, että määriteltiin arkkitehtuurin hallintamalli ja arkkitehtuurimenetelmä. Nykytilan kartoitus aloitettiin järjestelmänäkökulmasta. Se johtui järjestelmien suuresta määrästä sekä siitä, että nykytilasta oli saatavilla melko hyvin tietoa. Kattavaa, koko konsernin käsittävää nykytilan kartoitusta ei ole tehty.

– Nyt jälkeenpäin katsoen hallintamalli ja siihen liittyvät prosessit olisi kannattanut miettiä heti kuntoon. Samalla arkkitehtuuriin liittyviä töitä olisi ollut helpompi vastuuttaa selkeästi eri tahoille, Matti Tuomiranta toteaa.
– Arkkitehtuurin kehittäminen toteutettiin projektina, josta siirtyminen jokapäiväiseen toimintaan ei sujunut ihan mutkattomasti. Tietohallinnon jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö on tuonut omat haasteensa arkkitehtuurityölle. Muutama suurempi muutos on siirtänyt tiettyjä tehtäviä.

***

Kuntien arkkitehtuuritoiminnan kehittäminen -hanke
- Lisää kuntien kokonaisarkkitehtuuriosaamista kunnan oman kokonaisarkkitehtuurin (KA) kehittämistä ja hallintaa varten
- Tukee kokonaisarkkitehtuurimenetelmien käyttöä kunnissa auttamalla hankkeeseen osallistuvaa kuntaa käynnistämään oma arkkitehtuurityönsä
- Kuvaa työn käynnistämiseen liittyvät keskeiset menetelmä- ja mallikuvaukset
- Tuottaa osallistuville kunnille:
- Kunnan arkkitehtuurin hallintamallin
- Soveltamisohjeet hallintamallin käytölle toimialan, palvelukokonaisuuden tai kehittämishankkeiden arkkitehtuuri suunnittelussa
- Kehityspolun kunnan kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä varten

Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot: Espoo, Heinola, Helsinki, Jyväskylä, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Kotka, Kouvola, Lahti, Oulu, Pori, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Tampere, Turku ja Varkaus sekä valtiovarainministeriö ja Suomen Kuntaliitto.

Lisätietoja neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen tommi.oikarinen@vm.fi.