Sähköiset palvelut ihmisen arjessa

Meikäläisten perhe on tavallinen suomalainen normiperhe: äiti, isä sekä 5-, 10- ja 16-vuotiaat lapset. Isä on päättänyt ryhtyä yrittäjäksi ja suunnittelee ideansa pohjalta yrityksen perustamista. Äiti käy töissä Kunnan keskustassa kirjanpitotoimistossa, joten perheen välitön toimeentulo ei ole uhattuna, vaikka tukea saatetaankin tarvita jonkin aikaa ennen kuin isän yritys tuo elantoa.

Perheen isä on maanantaipäivän ylityövapaalla. Hän avaa tietokoneen saatuaan lapset koulutielle ja äidin lähdettyä töihin. Isä kirjautuu Yritys-Suomen verkkopalveluun, jossa hän jatkaa viikonloppuna kesken jäänyttä liiketoimintasuunnitelman kirjoittamista. Hän on keksinyt uuden teknisen ratkaisun helpottamaan ikääntyvien ihmisten liikkumista ja on jo hakenut sille suojaa Patentti- ja rekisterihallitukselta.

Isällä on kyllä mielessään monia muitakin keksintöjä, mutta hän on päättänyt aloittaa yritystoimintansa varovasti yhdellä päätuotteella. Iltapäivään mennessä isä on saanut tarkennettua suunnitelmansa mielestään riittävän tarkaksi ja ottaa yhteyden Kunnan elinkeinoasiamieheen suoraan internetissä avoinna olevan sähköisen työpöytänsä ääreltä. Hän keskustelee verkon yli elinkeinoasiamiehen kanssa ja näyttää suunnitelmaa tälle kommentointia varten. Varmuuden vuoksi isä lähettää sähköiseltä työpöydältään suunnitelman myös TE-toimiston ja Tekesin yritysneuvojien kommentoitavaksi. Lyhyen neuvonpidon jälkeen isä siirtyy työvoimahallinnon sivuille selvittääkseen starttirahan saamisen perusteita, joihin viitattiin Yritys-Suomen palveluissa jo aiemmin. Hän päättää täyttää hakemuksen ja lähettää sen käsiteltäväksi.

Äiti ahertaa töissään päivän. Lounasaikaan hänen täytyy kuitenkin hoitaa pienimmän lapsensa terveyskeskuskäyntiä ja avaa sähköisen asiointitilinsä näkymän. Asiointitilille on tullut viesti, jossa on lapsen saamat laboratoriokokeiden tulokset ja niihin lääkärin antama lausunto. Äiti huokaisee helpotuksesta, että mitään hälyttävää ei ole ilmennyt, ja että sairaus oli vain tavallista kausiflunssaa.

Seuraavaksi äiti muistaa, että hänen piti maksaa ko. päivänä palkka keittiöremonttia tehneelle remonttimiehelle ja siirtyy tekemään palkkalaskelman verkossa. Järjestelmä opastaa häntä ja hän tallentaa tehdyt tunnit ja niistä maksettavan korvauksen järjestelmään. Järjestelmä laskee maksettavat työnantajan sivukulut ja tuottaa tiedot suoraan pankin järjestelmään siirrettäviksi. Äiti hoitaa maksut ja tilitykset pankin välityksellä ja lähettää samalla sähköisen palkkalaskelman remonttimiehelle.

Perheen vanhin lapsi on viimeistä kevättään peruskoulussa ja haaveilee tanssiopettajan urasta. Hän on miettinyt opinto-ohjaajan kanssa sopivia yhteishakukohteita ja on kotona keskusteltuaan päättänyt hakea musiikilliseen tai liikunnalliseen koulutukseen.

Koulun kirjastossa hän kirjautuu omaan profiiliinsa koulun tietojärjestelmässä ja tutkii saamiaan arvosanoja opintosuorituksista. Hän päättää siirtyä hakujärjestelmään ja klikkaa hiirellä ensimmäiseksi vaihtoehdoksi naapurikunnassa sijaitsevan musiikkilukion. Toiseksi hän valitsee oman kunnan liikuntapainotteisen lukion ja lähettää hakemuksen. Arvosanat siirtyvät automaattisesti hakujärjestelmään, joka toimittaa tiedot haettuihin oppilaitoksiin valintaa varten. Seuraavaksi olisi biologiaa naapurirakennuksessa, ja perheen vanhimmainen kirjautuu ulos järjestelmästä siirtyäkseen tunneille.

Tuntuiko utopialta?
Usko tai älä, tämä voi olla arkea jo parin vuoden päästä. Kansalaisten ja yritysten sähköisen asioinnin pitäisi kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut. Tähän pyrkii valtiovarainministeriön 2009 käynnistämä Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma, SADe-ohjelma. Lue lisää.

Tulevaisuuden tarinan sähköisistä palveluista ihmisen arjessa kirjoitti SADe-tiimin projektipäällikkö Timo Oravainen valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosastolta.