Tampereella terävöitetään kokonaisarkkitehtuurin hallintaa

- Kokonaisarkkitehtuuri auttaa meitä reagoimaan paremmin tuleviin muutoksiin eli miettimään ennalta muutosten vaikutuksia, ja miten ne on huomioitava. Esimerkiksi nyt mietimme, miten ja mihin sähköistä asiointia edistävän SADe -ohjelman oppijan palvelukokonaisuus tulee vaikuttamaan opetuspalveluiden arkkitehtuuriin. 

Tuomirannan tavoitteena on pystyä tuomaan entistä enemmän tietohallinnon näkökulmaa ja arkkitehtuuriajattelua toiminnan kehittämiseen. 

- Haluamme nostaa esille asioita, joihin suunnittelu- ja päätösvaiheessa kannattaa kiinnittää huomioita. Toivottavasti pääsemme jossain vaiheessa siihen, että ensin mietitään, kuinka toimintaa halutaan kehittää ja sen jälkeen, miten ja millä menetelmillä tai järjestelmillä se tehdään.

Ymmärrystä esimerkkien kautta
Matti Tuomirannalle on kertynyt kokemusta kokonaisarkkitehtuurihankkeesta vuodesta 2007. Hänen mukaansa kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ja hyödyntäminen edellyttää sitä, että koko organisaatio johtoa myöten ymmärtää, että kyse ei ole pelkästään tietohallinnosta tai -järjestelmistä.

- Kokonaisarkkitehtuurissa koko organisaation ajattelutavan on muututtava. On ymmärrettävä, että kyse on toiminnan ja palvelujen kehittämisen tukemisesta, ei pelkistä tietojärjestelmistä. 

Tampereen kaupungin johdossa on jo tiedostettu asian tärkeys. 

- Tiedostaminen on hyvä alku. Silti meillä on tarvetta lisätä ymmärrystä siitä, mistä kokonaisarkkitehtuurissa oikein on kyse. Olen kuullut, että hyviä kokemuksia on saatu esimerkkien käytöstä. Niinpä syksylle suunniteltuun johdon tietoiskuun on mietinnässä konkretisoida asiaa esittelemällä toteutettu projekti, jonka lopputulos ei vastannut tavoitteita sekä se, mitä kyseisessä projektissa olisi saatu aikaan arkkitehtuurimenetelmää käyttäen.

Organisaation osaamisesta huolehdittava
Kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä käytetään usein konsultteja. Tuomirannan mukaan tämä on hyvä asia, kunhan samalla muistaa varautua konsultin jälkeiseen aikaan. 

- Näitä hankkeita ei voi täysin ulkoistaa, vaan näissä on oltava organisaation edustajan mukana. Näin osaamista ja tietotaitoa löytyy organisaatiosta senkin jälkeen, kun konsultit ovat lähteneet.

Lopuksi Tuomiranta muistuttaa tärkeistä projektihallinnan kysymyksistä.

- Varsinkin hankkeen alussa on huolehdittava riittävästä resurssoinnista, muuten hanke ei etene. Kannattaa myös aikatauluttaa ja palastella hanke järkevästi, sillä liian kunnianhimoinen tavoite ja aikataulu kostautuvat. Ennalta on muun muassa hyvä miettiä, miten paljon tavoitetilan suunnitteluun tarvitaan tietoa nykytilasta, ettei tehdä turhaa työtä.

****

Tule kuuntelemaan lisää Tampereen kokemuksista Kuntamarkkinoille
Tampere on mukana KuntaIT:n Karkki-hankkeessa. Lokakuun loppuun mennessä tavoitteena on täsmentää arkkitehtuurin hallintamalli ja luoda koko konsernia koskevat kokonaisarkkitehtuurin peruskivet: arkkitehtuuri- ja tietoturvaperiaatteet, tunnistaa sidosarkkitehtuurit, määrittää rajaukset ja reunaehdot kaupunkikonsernin kehittämiselle ja arkkitehtuurityölle – tiekartta kokonaisarkkitehtuurin kehittämiselle Karkki-hankkeen loputtua. Lisäksi kuvataan sivistystoimen toimialuearkkitehtuuri, joka toimii esimerkkinä vuoden loppuun mennessä tehtäville muiden kolmen toimialueen arkkitehtuurikuvauksille. Loppuvuonna tehdään myös noin 20 miljoonan euron tieto- ja viestintäteknisten palveluiden nykytilan loogisen tason järjestelmäkuvaus. 

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan Tampereen kokemuksista KuntaIT:n tilaisuuteen Kuntamarkkinoilla 14.–15.9.2011. Tutustu alustavaan ohjelmaan.