Toiveena päästä asiakaslähtöisempään palvelujärjestelmän uudistamiseen

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenosen mukaan julkisen hallinnon ICT-strategian päätavoitteena tulisi olla rakenteellisten muutosten ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisen tukeminen.

 

- Suomessa ollaan tilanteessa, jossa julkisen hallinnon on pakko säästää. En usko, että säästöjä syntyy niinkään hankinnoista vaan muuttamalla toimintakulttuuria siten, että järjestelmät palvelevat asiakasta ja palvelun tuottajaa.

 

Kari Nenosen mielestä julkisen hallinnon ICT-strategian pitäisi pystyä ratkaisemaan kestävällä tavalla yhteisten palvelujen kehittäminen, tuotanto ja ylläpito. Toiveena on myös, että strategialla voidaan tukea kuntatoimijoiden yhteistyön tiivistämistä.

 

- Jos halutaan saada todella lisää vaikuttavuutta, järjestelmien yhteentoimivuuteen on pakko panostaa. Olisikin lähdettävä siitä, että asiakkaan tai asiakasta palvelevan henkilön palvelutilanteessa tarvitsema tieto on haluttaessa saatavissa yli organisaatio- ja sektorirajojen sekä yli julkisen hallinnon ja yksityisen kentän.

 

- Kuntasektorin ICT-menoista puolet menee sosiaali- ja terveystoimeen. Niiden kustannusten kasvun hillitseminen on äärettömän tärkeää. Toivon, että ICT-strategiaa luotaessa voitaisiin löytää yhteinen tahtotila valtionhallinnon, kuntakentän ja toivottavasti myös yksityisten toimijoiden kanssa siitä, miten asioissa edetään niin, että pidetään mielessä myös meidän kansallinen etumme.

 

Kari Nenonen toivoo, että strategiatyö omalta osaltaan auttaa siirtymään julkisen hallinnon ja ICT-hallinnon yhteistyön avulla uudenlaiseen – asiakaslähtöisempään, kustannustehokkaampaan ja nykyistä vaikuttavampaan toimintakulttuuriin.

 

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki piti erittäin hyvänä julkisen hallinnon ICT:n kehittämisen keskittämistä yhteen ICT-toimintoon valtiovarainministeriössä.

 

- Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon ICT-strategia ovat erinomainen perusta. Nyt VM:ssä on osattava johtaa sekä käyttää olemassa olevaa asiantuntemusta hyväksi. Myös elefantti on osattava syödä oikean kokoisina paloina.

 

Välimäki toivookin perusteellista keskustelua siitä, mitkä ovat selvästi sektorikohtaisia, ja mitkä kaikille yhteisiä asioita.

 

- Pitää miettiä hyvin tarkasti, mikä on julkisen hallinnon ja erityisesti keskushallinnon rooli. Mitä yhteistä pitäisi olla yli rajojen: tunnistamisen keinot, tietosuoja ja tietoturva. Sekä kansalliset reunaehdot hajautetussa järjestelmässä, missä ainoa mahdollisuus järjestelmien integroimiseen yhteentoimiviksi on, että on olemassa yhteiset käsitteistöt ja koodistot. Toinen asia on, että osataan käyttää markkinoita oikein ja saadaan yhteiset tekniset rajapinnat, joita kaikki noudattavat.

 

Strategian pitää Kari Välimäen mielestä olla selkeä ja ymmärrettävä, myös tietohallinnon puolella. Hän myös muistutti, että järjestelmien luomisessa on huomioitava ne, jotka voivat käyttää tietotekniikka sekä ne, jotka eivät siihen pysty.

 

Keskustelu- ja kyselyosuudessa todettiin tilaisuudessa tulleen erinomaisesti esille tietotekniikan rooli välineenä, ja että toiminnan kehittäminen ja toiminnalliset prosessit ovat niitä, joita tietotekniikka tukee.

 

Esille nostettiin muun muassa toive, että strategiatyössä muistetaan myös miettiä, miten jo olemassa olevat ratkaisut ja palvelut saadaan tehokkaaseen käyttöön. Myös perustietovarantojen parempaa hyödyntämistä toivottiin ja muistutettiin, että julkisen tiedon avaaminen voi olla mahdollisuuksien luoja.  Lisäksi esille tuotiin tietojen vaihdon merkitys julkisen ja yksityisen sektorin välillä, sillä kansalaisen näkökulmasta on erittäin tärkeää etteivät rajat näy. – Pitäisitte mielessä josko yhteisiä palveluja, kuten Vetumaa tai asiointitiliä, voitaisiin hyödyntää yksityisellä puolella.

 

Järjestelmien yhteentoimimattomuusongelmaa tunnustettiin merkittäväksi. Silti sitä suurempina haasteina nähtiin valtion tietojärjestelmän ja kuntakentän, perus- ja erikoisterveyshuollon sekä julkisen ja yksityisen palveluiden yhteentoimivuudenhaasteet. Tilaisuudessa tietoteknisinä nähtyjä kysymyksiä pidettiin myös hallinnon ja päätöksenteon ongelmina, joita pitäisi lähteä ratkomaan prosessiajattelusta siten, että ensin määriteltäväksi otetaan 100 tärkeintä prosessia.

 

Kysymykseen onko tarkoituksena tuottaa valmiita järjestelmiä vai suosituksia ICT-johtaja Timo Valli vastasi, että molemmilla on oma sijansa. Hänen mielestään ottamalla yhteisiä järjestelmiä ja palveluita käyttöön voidaan saada nopeammin tuloksia, kuin jos tehdään yhteiset piirustukset, joiden pohjalta tehdään 400 kilpailutusta.

 

Kokonaisarkkitehtuurin käytössä yhtenä haasteena nähtiin voimakas tuen tarve ja sitoutuminen organisaatioissa. Lisäksi haluttiin tietää, miten hyvin yksityisten toimijoiden tietojärjestelmät on tarkoitus kytkeä arkkitehtuurityöhön sekä, kuinka verkostomainen toiminta tehdään johdolle näkyväksi. Tietoa toivottiin myös siitä, mitkä ovat suunnittelutyön kokonaisuudet, jotka tuovat nopeita voittoja ja, mitkä toteutuvat seuraavalla hallituskaudella. Lisäksi yhteentoimivuusportaalin tarkoitusta pyydettiin tarkentamaan.

 

- Tilaisuuden kautta olemme JulkICT:nä tulleet luultavasti lähemmäksi kuntien, yritysten ja valtionhallinnon edustajia. Tällaisella yhteistyöllä on tarkoitus jatkossakin näitä asioita edistää, ei pelkästään julkICT-strategiaa vaan muutenkin. Olkaa aktiivisesti yhteydessä meihin. Tähän työhön on valjastettu LinkedIN sekä www.julkict.fi, totesi ICT-johtaja Timo Valli.

 

***